Salaojat ja patolevyt

Toukokuussa oli salaoja- ja patolevyremontin vuoro. Tällä kertaa luovutimme suurimman osan työkokonaisuudesta ja vastuusta muille, ja vanhempani toimivat pääosin sekä projektin suunnittelijoina, työnjohtajina, että tekijöinäkin.

Salaojat taitavat olla kaikille omakotitalon omistajille tuttu juttu. Patolevyistä on useampi ihminen jo sitten kysellytkin mitkä ne ovat. Käsi kädessä kulkevat: salaojilla johdetaan vesi pois rakennuksen luota, ja patolevyt pitävät kosteuden perustuksista. Tuossa on asia selitetty tarkemmin.

Tästä aloitettiin: 

Tässäkin talossa oli kuulopuheen mukaan salaojat olemassa, mutta koska patolevyjä ei kuntotarkastuksessa löytynyt (ainakaan kunnollisia), niin oli jo talon ostovaiheessa selvää, että tällainen remontti tulee lähiaikoina eteen. Meille muuttoremontti oli jo sen verran kova rykäys, että emme olisi tähän remonttiin ryhtyneet vielä tänä keväänä, mutta kun vanhempani lupautuivat hoitamaan homman ja onnistuivat samalla luomaan pientä painetta siihen, että se todellakin olisi hyvä tehdä nyt mahdollisimman pian, näin tehtiin. Tosiasia on ilmeisestikin se, että kellarikerroksen kylpyhuoneremonttia ei voi tehdä ennen kuin tämä kosteuspuoli (ei siis varsinaisia kosteusongelmia mutta..) on kunnossa.

Kyllä niitä salaojia siellä sitten olikin: sellaisia vanhoja keltaisia muoviputkia. Uusien aika jo olikin. Lisäksi perustukset oli osittain suojattu piellä, osittain taas muovin ja styroksin yhdistelmällä, jota ei nykyään suositella lainkaan noin päin laitettuna, ja taisi siellä olla vielä jotain muutakin epämääräisiä levyjä. Nyt on ainakin yhtenäiset ja ajanmukaiset: odottelemme vain, että mahdolliset kosteudet kuivuvat nyt rauhassa.


Kaivuuhommat: 

Mäkitontti kun on, niin toisilla alueilla kaivamista oli enemmän, joillain vähän vähemmän. Kolmisen metriä syvät kuilut tuolla talon ympärillä parhaimmillaan oli. Kaivinkoneen oli tarkoitus olla aika pieni, ja istutusten sitten säilyä, mutta eihän se nyt ihan niin mennyt. Käytännössä lähes kaikki jyräytyi matalaksi, ja joudumme laittamaan pihan tyhjästä uusiksi. Ei se huono asia toisaalta ole, koska nyt voi sitten tehdä pihan hyvällä syyllä enemmän oman näköiseksi. Ei tosin oltu vielä tähän mennessä keretty miettiä millainen meidän pihan pitäisi olla, joten vähän meni arpomiseksi ja lapio- & kottikärrytyöksi ehkä enemmän kuin olisi muuten tarvinnut.

Pikkuinen kaivinkone otettiin tontille kuljettajineen. Hintaa sille tuli yhteensä noin 3000 euroa. Aineet maksoivat sitten parisen tuhatta ja (salaoja)sorat ja pihaan tuleva multa 500 e / kuorma. Tuo sora oli kyllä ihan hurjan kallista, mutta eipä tähän väliin löytynyt järkevämpääkään settiä. Hintaa tuolle remontille tuli sitten yhteensä sellaiset 6000-7000 euroa.

Patolevyinä käytettiin Finnfoamia, jossa on patolevyyn oikeanlaiset urat perustuksia vasten. Ylimääräisenä bonuksena tässä tulee mukana myös ylimääräinen lämmöneristys: noiden levyjen pitäisi olla suhteellisen hyviä ulkopuolisia lämmöneristeitä ja sitä myöten tarjota säästöä lämmityskustannuksissa. Finnfoamin voi rapata, joten näin sitten tehtiin. Se menee kuitenkin ehkä jo seuraavaan aiheeseen, joten siitä lisää sitten myöhemmin. Aika hurjan kovaa kuitulaastia siihen anyways pistettiin. Vähän meinasi ilmeisesti olla hankala löytää tarkempia ohjeita siihen, millaisella materiaalilla tuota Finnfoamin rappausta kannattaa tehdä, ja ihan valmistajaa myöten oli soitteluita sitä varten. Lopputulos vaikuttaa hyvältä.